Kullankeltaisena kasvoi kaura, maan oli muokannut maamiehen aura.
Kultani kanssa kuljimme kättä kaulaa, taivaan sinessä linnutkin laulaa.
Niin meni nuo kultaiset vuodet, tosin muistan niistä vain puolet :)
Vanhuus nyt päälle painaa, elämä ei anna lisälainaa.
Lyhyt on elämän retki, nauttikaamme siitä joka hetki!
Huomista ei tiedä, ehkä jo silloin, leikataan elon viljaa,
Unholaan vaivumme hiljaa!
Mutta elämä jatkuu, linnut laulaa, siis nyt lintulaudalle jyvää sekä kauraa!
Ekasta kuvasta tulee mieleen laulu "Fields of gold". :)
VastaaPoistaSamoin, pisti hyräilemään. Hieno kuva kaikkineen.
PoistaKauniin kultaista :)
VastaaPoistaHieno vastaus. Viljapelto sopii hyvin kuvaamaan kultaisia taakse jääneitä vuosia. Linnut, ne ovat vuosista piittaamatta aina samanlaiset.
VastaaPoistaViljapelto on niin oivallinen vastaus kuvaamaan kultaisia vuosia.
VastaaPoistaKulatsita viljaa joka jää lumen alle
VastaaPoistaSiis kultaista.. :)
PoistaHieno puhutteleva runo ja kuvatkin
VastaaPoistaKiitoksia kommenteista! Viljapelto on arkistokuva joka ei suinkaan jäänyt lumen alle ! Linnut sentään uusia kuvia :)
VastaaPoistaTodella kaunista, ihailtavaa.
VastaaPoistaKivoja kuvia :)
VastaaPoistaHyvin tuleentunutta kauraa!
VastaaPoistaMerveilleuses photos!
VastaaPoistaVery nice post!
Thanks & Welcome for your comment and your next visit to my blogs.
Have a nice day! Cath.
Upeat kuvat ja värit !!! Tyylikäs blogi muuten ja tuo aloituskuva sivun ihan ylhäällä on tosi kaunis myös. Keep on god work !
VastaaPoistaKiitos sylvi,MarkoF,Savu,weekend et coup de brosse ja Nukke!
VastaaPoistaHienot kuvat ja runo kosketti.
VastaaPoista